Mitä on verkko-opetus?

 Otsikon kysymys voi vaikuttaa liiankin yksinkertaiselta, mutta käytännössä monenlaista verkon kautta tapahtuvaa etäopetusta kutsutaan verkkokurssiksi tai verkko-opetukseksi. Koska ihmisillä on eri käsityksiä verkkokursseista, myös väärinkäsityksiä voi syntyä kysynnän ja tarjonnan välillä. Joskus verkko-opetuksella tarkoitetaan reaaliaikaisia videoneuvottelun kautta tapahtuvia opetustuokioita, joskus itsenäisesti opiskeltavia verkkomateriaaleja tai jotain siltä väliltä. 

 

Samankaltainen eri käsitteiden päällekkäisyys on havaittavissa myös kirjallisuudessa ja englanninkielisissä vastaavissa termeissä.  Selkein jaottelu on etä- ja lähiopetuksen käsitteissä. Lähiopetukseen mennään fyysisesti paikan päälle, etäopetuksessa ei.  Näenkin etäopetuksen yläkäsitteenä erityyppisissä verkon kautta tapahtuvissa toteutuksissa. Verkko-opetus rinnastetaan usein sekä etäopetukseen että verkkokurssiin, vaikka selkeintä olisi ajatella, että verkko-opetus käsittää erilaisia verkkokursseja. Englannin kielessä vastaavasti käytetään termejä Remote and Online Instruction, jossa ensin mainittu yhdistyy usein pandemian aiheuttamaan etäopetukseen, Remote Emergency Instruction. Sama ilmiö, mikä Suomessa tapahtui, kun yhtäkkiä alettiin pitää lukujärjestyksen mukaista lähiopetusta Zoomilla tai Teamsissä. Sitä ei todellakaan voi rinnastaa huolella suunniteltuun verkko-opetukseen (Online Instruction). Etäopetukselle englannin kielessä on myös oma termi Distance Learning, joka kattaa myös perinteiset kirjekurssit. 

 

Alla olevassa käsitekartassa käytän verkko-opetusta verkkokurssin synonyyminä. Siihen liittyy aina hyvin suunniteltu verkko-oppimisympäristö, joka sisältää oppimateriaaleja ja aktiviteetteja. Tällaiset verkkokurssit voidaan toteuttaa itseopiskeluna tai vuorovaikutteisina ja yhteisöllisinä. Sen sijaan en kutsuisi verkkokursseiksi tai verkko-opinnoiksi sellaisia videoneuvotteluna pidettyjä opetustuokioita, joissa kokoonnutaan esimerkiksi kerran viikossa ja saadaan kotitehtävät kirjasta tai verkkomateriaaleista, mutta ei toimita verkkoympäristössä millään muulla tavalla. Videoneuvottelu korvaa lähitapaamisen. Kutsuisin sitä etäopetukseksi ja -opiskeluksi, Remote teaching and learning.

Kaikki nämä etäopetuksen muodot voidaan toteuttaa täysin itseopiskeluna ja ilman ohjausta. Tästä esimerkkinä MOOCit, mutta myös niin, että opiskelija saa ohjausta koko oppimisprosessin ajan ja opiskelee vuorovaikutteisesti toisten opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Yhteisöllinen, vuorovaikutteinen opiskelu edistää  oppimista, ja ryhmä myös tukee ja kiinnittää kurssille. Hyvin suunnitellussa verkko-oppimisympäristössä tavataan joko fyysisesti tai videoneuvottelun välityksellä muutaman kerran kurssin aikana, mutta oppimistehtäviä tehdään verkossa sekä yksin että  pienryhmissä ja niihin saadaan palaute opettajalta ja usein myös kurssitovereilta.  Tällaisesta verkkokurssista käytetään suomeksi nimitystä sulautuva oppiminen eli Blended Learning, jossa opiskellaan verkossa, mutta tavataan myös kasvokkain vähintäänkin kurssin alussa ja lopussa. Siitä lisää seuraavassa blogikirjoituksessani.

Alla sama kuva käännettynä englanniksi: